Kaiken musiikillisen toiminnan ja kompleksisuuden keskellä on hyvä välillä pysähtyä perusasioiden äärelle. Mitkä elementit ovat kaiken musiikin pohjalla ja juurella? Mistä musiikillinen identiteettimme koostuu? Musiikki on ollut jossain alkeellisessa muodossaan läsnä ihmiskunnan alkuajoista lähtien, ja peruselementit joiden varaan musiikki on rakentunut, ovat olleet rytmi ja tanssi, sekä melodia. Nämä elementit ovat olleet läsnä musiikissa eri puolilla maapalloa, vahvastikin paikallisin vivahtein, ja tästä on syntynyt aikojen saatossa hyvinkin erilaisia paikallisia musiikkityylejä. Eurooppalaisen konserttimusiikin perinne on syntynyt voittopuolisesti saksankielisen musiikkiperinteen ympärille, eikä ihmekään, sillä Saksan kulttuurialueella on sävelletty varsinkin 1700-1900 -luvuilla poikkeuksellisen paljon häkellyttävän vaikuttavaa ja syvällistä musiikkia. Tämän rinnalla on kuitenkin hyvä pistäytyä myös muissa musiikillisissa kulttuureissa, sekä eurooppalaisissa että myös muualta kotoisin olevissa, eikä pelkästään siksi, että mitä värejä ne ovat tuoneet konserttimusiikkiin, vaan myös ihan niiden itsensä takia: Esimerkiksi Balkanin, Iberian niemimaan ja vaikkapa Etelä-Amerikan ja Afrikan kansanmusiikit sisältävät valtavan kirjon eri tapoja ilmaista itseään musiikillisesti. Paljon olemme myös velkaa niille säveltäjille, jotka ovat erilaisista kansanmusiikkivaikutteista ammentaneet omaan sävellystyyliinsä, ja joiden kansamusiikin tutkimus on paitsi syventänyt omaa tietoisuuttamme näistä eri tyyleistä, niin myös ujuttanut jopa avantgarden keskiöön aineksia vaikkapa Balkanin kansamusiikista, kuten Bartók. 



Ehkä osin oman sävellystoimintani ja myös monikulttuurisen taustani innoittamana otin oman taiteellisen johtajan kauteni kattavaksi ajatukseksi sekä musiikillis- maantieteellisen matkailun, että myös nimenomaan eri alueiden kansanmusiikkivaikutteisen klassisen konserttimusiikin tutkimisen. Tulevien kesien teemat ovat: Tonava (2024), ¡Latino! (2025) ja Afrikka (2026). Tarkoituksenani on tarjota Riihimäen kuulijoille kolmen kesän aikana rikastuttava musiikillinen kulttuurikylpy!

Tämän kesän Tonava-teema keskittyy nimensä mukaisesti Tonavan varren musiikilliseen antiin: Kuulemme entisen Itävalta-Unkarin alueen eri musiikkeja Tsekistä Unkariin ja Itävallan Ländleristä Romanian kansansävelmiin, Wienin keskeistä konserttimusiikkia ja nykymusiikkiakaan unohtamatta. Itseoikeutettu teemasäveltäjä on Bartók, jolta kuulemme mm. Suomessa perin harvoin kuullun, bulgarialaisesta musiikista ammentavan 5. Jousikvarteton viime aikojen kvartettimaailman nousevan tähden, Castalian-kvartetin soittamana. Myös Enescu, Janacek ja tietenkin Itävallan mestarit Mozart ja Schubert ovat vahvasti läsnä. Ja mitä olisikaan kamarimusiikkifestivaali ilman Schubertin C-duuri -jousikvintettoa! Lastenkonserttina ihanan tunnelmallisessa Kino Sampossa on Tsekin iki-ihanan piirretyn, Myyrän lyhytelokuvia live-musiikilla säestettynä. Festivaalin päättää Dohnanyin hurmaavan iloinen sekstetto.

Kesän taiteilijoihin kuuluvat Castalian-kvartetin lisäksi mm. kolme huippulaulajaa: Berliinin Staatsoper Unter der Lindenin vakiokalustoon kuuluva huippubaritonimme Arttu Kataja, valovoimainen tyylitaituri Angelika Klas ja Suomen festivaaliyleisön suursuosikki Waltteri Torikka. Lisäksi taitelijakaartiin kuuluvat mm. Suomen festarikentän kestotähtisellisti Marko Ylönen, Pariisin Oopperan konserttimestari Petteri Iivonen, jonka monet muistanevat kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun toisen palkinnon voittajana 2010, Tapiola Sinfoniettan klarinetisti Olli Leppäniemi, ja pianisti-kapellimestari-sovittaja-monilahjakkuus Marko Hilpo ja monet muut huippumuusikot. Romanimusiikin olemusta valottavassa konsertissa kuulemme myös aitoa romanimusiikkia viulisti Miritza Lundbergin liidaaman yhtyeen esittämänä. 
En voinut ohjelmaa suunnitellessani sivuuttaa minulle aivan erityisen tärkeää musiikin osa-aluetta, eli nuoren lahjakkuuden tukemista: mielenkiintoisena lisänä esiintyjäkaartissa ovat jousisoitin- ja pianoakatemioiden lahjakkaat nuoret muusikot, jotka esiintyvät sekä omassa konsertissaan, että myös iltakonserteissa konkareiden joukossa.

Riihimäen erityinen rikkaus on, että pääsemme nauttimaan musiikista niin monenlaisissa kauniissa konserttipaikoissa, kuten Suomen Lasimuseo, Riihimäen Taidemuseo, Riihimäen Keskuskirkko ja Kino Sampo. Tämä on varmasti yksi tärkeimmistä syistä sille, että Riihimäen Kesäkonsertit on tarjonnut musiikkielämyksiä jo vuosikymmenien ajan!

Lämpimästi tervetuloa Riihimäelle rikastuttavien esteettisten elämysten pariin ja nauttimaan konserteistamme!