Riihimäen Kesäkonsertit

Teema ja muunnelmia

 
Riihimäen Kesäkonsertit 1982-2006 Prologi
 

1982  Preludi 1995  Musiikki ja kieli
1983  Duoista oktettoihin 1996  Piano
1984  Melodian jäjillä 1997  Musiikkia laidasta laitaan
1985  Bach ja Berg 1998  Salattu maailma
1986  Kamarimusiikkia 1999  Alati läsnä oleva kuolema
1987  Beethoven 2000  Lasi ja sävelten lomasta heijastuva ihmisen ilo
1988  Oman aikamme kaikuja 2001  Jousikvartettien intiimiä vuoropuhelua
1989  Tukiyhdistys tukemaan 2002  Idästä valo
1990  Iloisessa nousukierteessä 2003  Armon aika
1991  Wien 2004  Kuin kuvastimesta
1992  Musiikki ja liike 2005  Mustameri
1993  Ääni, maisema, musiikki 2006  Fiesta
1994  Rytmi ja pulssi, aika musiikissa
 

"Täysin uutena toimintamuotona järjestimme kesällä 1982 luonnonkauniissa Riihisalossa kaksi musiikkileiriä ja niihin liittyvän konserttisarjan, joka sai loisteliaat ja hyvin soivat puitteet Suomen lasimuseossa. Tarkoituksemme ei ollut järjestää musiikkijuhlia siinä merkityksessä kuin eräissä maamme korpimaisema- ja kylpyläkunnissa on järjestetty. Olemme halunneet synnyttää pedagogisesti merkittävän kokonaisuuden, jonka keskushenkilöinä ovat musiikin opiskelijat. Sekä leirien että konserttien saama vastaanotto on ollut innostunut. Toivomme saavamme mahdollisuuden jatkaa."

(Ilari Laakso, Riihimäen musiikkiopiston toimintakertomus 1981 - 1982)

Idea musiikkileirien ja niihin liittyvien konserttien järjestämisestä Riihimäellä juontaa juurensa vuosiin 1978-1980. Ilari Laakso toimi tuolloin Lapuan musiikkiopiston rehtorina ja osallistui  sikäläisessä  Karhunmäen kansanopistossa jo useana vuonna jatkuneeseen musiikkileiritoimintaan. Siirryttyään Riihimäen musiikkiopiston rehtoriksi vuonna 1980 hän osallistui vielä parina kesänä Lapuan musiikkiviikkoihin. Tuona aikana yhdessä Liisa Pohjolan ja Paavo Pohjolan kanssa syntynyt suunnitelma musiikkitapahtuman siirtämisestä Etelä-Pohjanmaalta Hämeeseen toteutettiin lopulta yllättävän nopeasti.

Vuonna 1990 ilmestyneessä Heijastumia -lehdessä Ilari Laakso muistelee esittäneensä syksyllä 1981 kaupunginjohtaja Pentti Vuoriselle utopistisen ehdotuksensa ottaa musiikkitapahtuma Riihimäelle. Samalla hän selvitti, mitä se tulisi kaupungille maksamaan. "Ai, ei sen enempää", oli kaupunginjohtaja Vuorinen tokaissut. Moni kaupungin johtavista virkamiehistä ja luottamusmiehistä lähti tukemaan Laakson suunnitelmaa, avainhenkilöinä useiden muiden joukossa ennen kaikkea kaupunginsihteeri Jouko Grönroos ja musiikkiopiston vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Eero Raitio. Vuoden 1981 lopulla pitämässään talousarviokokouksessa Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyikin yksimielisesti määrärahan kesätapahtumalle, johon sisältyisi kaksi musiikkileiriä - opintojensa alkuvaiheessa oleville ja toinen  edistyneemmille - sekä konserttisarja leirien opettajien ja oppilaiden esittämänä.

Musiikkileirit istutettiin Pentti Vuorisen ehdotuksesta Riihimäen kaupungin omistamaan Lopella sijaitsevaan Riihisaloon, entiseen Salon kartanoon. Kaartjärven luonnonkaunis rantamiljöö kesäisine virkistysmahdollisuuksineen takasi miellyttävän opiskeluilmapiirin. Leirin opettajista osa  asui lähettyvillä sijaitsevassa motelli Laakasalossa. Liisa ja Paavo Pohjolan lisäksi suuri osa Lapuan musiikkileirien opettajista lähti mukaan Riihimäen kesätapahtumaa toteuttamaan taaten näin alusta alkaen korkeatasoisen opetuksen. Riihimäen musiikkileirit pidettiin Riihisalossa vuoteen 1995, mistä  lähtien leiriläisten käytössä on ollut Riihimäen seurakunnan leirikeskus Hirvijärvellä, siis lähempänä Riihimäen  pääkonserttipaikkaa, Suomen lasimuseota.

Suomen lasimuseo oli juuri keväällä 1981 siirtynyt akateemikko Tapio Wirkkalan suunnitelmien pohjalta museoksi saneerattuun entiseen lasitehtaaseen. Sen muuttuvien näyttelyiden salin avaruus ja luonnonmateriaalit tekevät siitä akustisesti hyvän konserttitilan, mikä olikin eräs houkutin musiikkitapahtuman Riihimäelle siirtämiseen. Lasin ja musiikin yhdessä luoma mielenkiintoinen kehys osoittautui paitsi omaleimaiseksi myös onnistuneeksi ratkaisuksi.



 30.09.2009